top of page

Suomalaiset kestävän kuluttamisen askelmilla

Päivitetty: 10. lokak. 2023

Kirjoittanut: Piia Lundberg



Kuluttajien kiertotalouskokemuksia kartoittava kyselytutkimus


Halusimme selvittää, miten suomalaiset arvioivat oman roolinsa kestävässä kuluttamisessa, ja keräsimme tutkimustamme varten kyselyaineiston viime vuoden toukokuussa. Pyysimme kyselytutkimuksen alussa vastaajia valitsemaan valmiista listasta vaihtoehdon, joka kuvaa heitä parhaiten kestävän kuluttamisen askelmilla: aloittelija, kokeilija, keskimatkalainen tai kokenut. Vastaajilla oli myös mahdollisuus valita vaihtoehto “en koe kuuluvani mihinkään yllä mainituista”.

Vastausten avulla vertasimme kestävää kuluttamista erilaisissa vaiheissa olevien vastaajien kesken. Tarkoituksenamme on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi kestävämmän kuluttamisen edistämisessä ja normalisoimisessa laajemmin kuluttajien keskuudessa.


Suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa keskimatkalaisiin


Lähes puolet vastaajista pitää itseään keskimatkalaisena, kokeilijoiden muodostaessa seuraavaksi suurimman ryhmän. Reilu kymmenesosa kokee olevansa vielä aloittelijoita ja kokeneempien ryhmään itsensä sijoittavia on lähes saman verran. Seitsemän prosenttia vastaajista ei kokenut kuuluvansa millekään kestävän kuluttamisen askelmalle.


Vastausten jakauma kysymykseen, millä askelmalla kestävässä kuluttamisessa vastaajat kokivat itse olevansa.


Keitä ovat kestävässä kuluttamisessa erilaisille askelmille sijoittuvat?


Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että vanhempien ikäluokkien edustajat mieltävät olevansa kestävässä kuluttamisessa kokeneempia kuin nuoret. Lisäksi paremmin toimeen tulevat kokevat kuuluvansa keskimatkalaisiin ja kokeneisiin. Toimeentuloltaan heikompien keskuudessa oli enemmän aloitteleviksi itsensä mieltäviä ja niitä, jotka eivät koe kuuluvansa millekään kestävän kuluttamisen askelmalle.


Aloittelijoiksi itsensä mieltäneitä oli myös enemmän matalasti koulutettujen vastaajien keskuudessa, kun taas korkeasti koulutetut vastaajat kokivat itsensä kestävässä kuluttamisessa kokeneemmiksi (joko keskimatkalaisiksi tai kokeneiksi).

Sen sijaan sukupuoli, vastaajan asuinympäristö tai se, missä päin Suomea vastaaja asui, eivät vaikuttaneet siihen, mille askelmalle vastaaja itsensä asetti.


Arkiset valinnat jätteiden välttämisessä ja kulutuksen vähentämisessä


Tarkastelimme kyselytutkimuksessa erilaisia kiertotalouteen liittyviä valintoja ja tapoja, ja valitsimme tähän postaukseen niistä muutaman antaaksemme pienen maistiaisen myöhemmin julkaistavista tuloksista.


Yksi tutkituista arkisista valinnoista liittyy kertakäyttöisten tuotteiden korvaamiseen kestotuotteilla. Kauppaan lähtiessä mukaan napattu kestokassi säästää raaka-aineiden lisäksi omaa kukkaroa, kun ostoskassia ei tarvitse ostaa joka kerta erikseen. Tämä osoittautuikin melko yleiseksi arkiseksi tavaksi, jota suuri osa vastaajista (70 %) toteuttaa joko usein tai aina.


Toinen esimerkki arkisesta valinnasta liittyy kuluttamisen vähentämiseen kieltäytymällä ilmaistuotteista. Tämä arkinen teko vähentää sekä kotiin kertyvien tavaroiden määrää että luonnonvarojen käyttöön kohdistuvia paineita. Monet ilmaistuotteet ovat lyhytikäisiä ja päätyvät nopeasti jätteeksi tai ne jäävät tarpeettomina kaappien perukoille lojumaan. Monesti ne ovat muovisia yrityksen logolla varustettuja pieniä tavaroita. Tutkimuksemme mukaan vajaa kolmasosa välttelee ilmaistuotteita usein tai aina, kun taas suunnilleen saman verran ei välttele niitä lainkaan tai harvoin.


Myös ostamiseen liittyvillä valinnoilla voi vaikuttaa luonnonvarojen kulumiseen, jonka tiedämme olevan tällä hetkellä kestämättömällä pohjalla. Esimerkiksi kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet vähentävät tarvetta uusien raaka-aineiden hankintaan ja luonnonvarojen käyttöön. Noin kolmasosa kyselytutkimuksemme vastaajista suosii vähintään usein kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita ja yli 40 % valitsee niitä joskus.


Vastausten jakaumat kestävää kuluttamista koskeviin väittämiin.


Kokeneemmat tekevät muita enemmän arjessaan kestävämpiä valintoja


Halusimme myös nähdä eroavatko eri kestävän kuluttamisen askelmille sijoittuvat vastaajat toisistaan arkisissa valinnoissaan, ja jos niin miten.

Kestävässä kuluttamisessa aloittelijat ja ne vastaajat, jotka eivät koe kuuluvansa millekään askelmalle, raportoivat käyttävänsä kestokasseja hieman harvemmin kuin keskimatkalaiset ja kokeneet. Myös kokeilijat erosivat tässä keskimatkalaisista ja kokeneemmista. Huomionarvoista on kuitenkin, että pääosa kuluttajista on jo omaksunut tämän helpon kestävän kuluttamisen keinon osaksi omaa arkeaan.


Vertailu eri kestävän kuluttamisen askelmilla olevien välillä sen suhteen kuinka usein he käyttävät kestokassia muovipussin sijaan kuljettaessaan ruokaostokset kaupasta kotiin. Kyselyvastaajat vastasivat käyttäen asteikkoa 1=en koskaan, 2=harvoin, 3=joskus, 4=usein, 5=aina.


Aloittelijat välttelivät kokeilijoita, keskimatkalaisia ja kokeneempia harvemmin ilmaistuotteita. Myös ne vastaajat, jotka eivät kokeneet kuuluvansa millekään askelmalle, välttelivät ilmaistuotteita harvemmin kuin kokeneet. Kokeneet välttelivät ilmaistuotteita useammin kuin kaikilla muilla kolmella kestävän kuluttamisen askelmalla olevat vastaajat.


Vertailu eri kestävän kuluttamisen askelmilla olevien välillä sen suhteen kuinka usein he ilmoittavat välttävänsä ilmaistuotteita. Kyselyvastaajat vastasivat käyttäen asteikkoa 1=en koskaan, 2=harvoin, 3=joskus, 4=usein, 5=aina.


Eroja kestävässä kuluttamisessa eri askelmilla olevien välillä tuli esille myös kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden suosimisessa. Kokeneemmaksi kestävässä kuluttamisessa itsensä arvioivat vastaajat suosivat muita vastaajia useammin kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Vähiten niitä suosivat ne vastaajat, jotka eivät koe kuuluvansa millekään kestävän kuluttamisen askelmalle. Myös aloittelijat suosivat kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita muilla askelmilla olevia vastaajia harvemmin. Sen sijaan aloittelijoiden ja askelmille kuulumattomien vastaajien välillä ei ollut eroa.


Vertailu eri kestävän kuluttamisen askelmilla olevien välillä sen suhteen kuinka usein he suosivat ostaessaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Kyselyvastaajat vastasivat käyttäen asteikkoa 1=en koskaan, 2=harvoin, 3=joskus, 4=usein, 5=aina.


Pohdintaa

Saamiemme tulosten perusteella vanhemmat ikäluokat, korkeasti koulutetut ja paremmin toimeentulevat arvioivat itsensä kestävässä kuluttamisessa kokeneemmaksi kuin nuoremmat ikäluokat, matalammin koulutetut tai heikoiten toimeentulevat vastaajat. Tässä voi heijastua aiempien ikäpolvien kokemukset säästeliäämmästä elämästä, jossa elämäntyyliin ei vielä kuulunut kertakäyttöisyys ja jatkuvaa kuluttamista korostava talousmalli sekä toisaalta koulutuksen lisäämä ympäristötietoisuus. Kestävän kuluttamisen edistämiseksi olisikin tärkeää ottaa oppia vanhemmilta ikäpolvilta säästeliäämmästä elämäntyylistä. Myös koulutuksessa tulisi panostaa kaikilla koulutusasteilla kestävyyden edistämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen. Vähiten kestäviä tekoja arjessaan tekivät ne vastaajat, jotka eivät kokeneet kuuluvansa millekään askelmalle ja heidän motivoimiseksensa kestävämpään kuluttamiseen tulisi löytää keinoja.

Kestävämmät kulutusvalinnat saattavat osin olla vielä kalliimpia kuin muut vaihtoehdot, jolloin ne eivät välttämättä ole yhtä helposti kaikkien saatavilla. Toisaalta arjen kestävät valinnat voivat säästää myös rahaa. Esimerkiksi muovipusseihin kuluneet eurot ovat poissa muihin hankintoihin käytössä olevista varoista. Jos esimerkiksi käy joka viikko kolme kertaa kaupassa ja ostaa aina uuden muovipussin, kertyy ostettuja muovipusseja yhteensä 156 kappaletta vuoden aikana. Isommissa talouksissa yksi kassillinen ei välttämättä riitä, ja jos joka kerta ostaa kaksi muovipussia ostosten kuljettamiseen, tekee se jo 312 muovipussia vuodessa! Pelkästään muovipusseihin kulunut rahamäärä vastaa tällöin useampaa kassillista ruokaa. Muovi kuuluu myös suomalaisia eniten ärsyttäviin jätelajeihin, jota kertyy myös kotitalouksissa roskiksiin eniten, kuten aiemmassa tutkimuksessamme selvisi: lue lisää suomalaisille kertyvästä jätteestä. Suuri osa tutkimukseemme osallistuneista kuluttajista olikin jo omaksunut kestokassien käytön osaksi omaa arkista toimintaansa.


Ilmaiset tuotteet voivat olla houkuttelevia hetkellisesti ja joskus ne voivat olla tarpeellisia ja hyödyllisiäkin. Kuitenkin on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, tarvitseeko tarjolla olevaa ilmaistuotetta ja tuleeko oikeasti käyttämään sitä, vai jääkö se lopulta vain kaapin perukoille lojumaan. Myös laatua kannattaa tarkastella, sillä heikkolaatuinen ja helposti hajoava tavara muuttuu nopeasti turhaksi jätteeksi. Kieltäytyminen ilmaistavaroista voi samalla viestiä myös niiden tuottajille, ettei niitä kannata enää valmistaa ja tarjota. Ostoksilla ollessa on hyvä kiinnittää huomiota tavaraan tai tuotteeseen käytettyihin materiaaleihin. Suosimalla kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja tavaroita annamme myös valmistajille viestin, että heidän kannattaa enenevässä määrin siirtyä tuotannossaan luonnonvarojen kannalta kestävämpään suuntaan.

Comentários


bottom of page