top of page

Mitä jätettä suomalaisille kertyy eniten ja minkälainen jäte ärsyttää?

Päivitetty: 10. lokak. 2023

Kirjoittanut: Piia Lundberg


“biojäte tuottaa hajuja, muovipakkauksia on joskus vaikea siistiä kierrätystä varten, pahvit vievät tilaa asunnossa ja sitä tulee yllättävän paljon”. Nainen 31 v.



Valokuva: Ceten23 CC BY-SA 4.0.


Kotitalouksissa syntyy monia eri jätelajeja, joiden määrä ja osuus voivat vaihdella erilaisten asuntokuntien välillä. Jätteiden lajittelu tapahtuu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti ja kertyvä jäte vaatii erilaisia kierrätys- ja säilytysratkaisuja kodeissa. Syntyvä jäte voi myös herättää negatiivisia tuntemuksia, kuten ärsytystä, ja siihen liittyvät syyt voivat vaihdella yksilöiden välillä. Näiden syiden tutkiminen on tärkeää kierrättämiseen liittyvien esteiden ja haasteiden tunnistamiseksi, jotta niitä yhtäältä voidaan purkaa ja toisaalta luoda kiertotaloudesta yhä kiinteämpi osa kuluttajien arkea.


Toteutimme Kiertotalouskansalaiset -hankkeessa toukokuussa 2022 kyselytutkimuksen, johon vastasi 1000 kuluttajaa. Aineisto edustaa suomalaista aikuisväestöä iän, sukupuolen, koulutuksen ja asuinpaikan suhteen. Kysyimme kuluttajilta monipuolisesti kiertotalouteen ja jätteiden vähentämiseen liittyvistä arkipäiväisistä toimista ja heidän kiertotalouteen liittyvistä näkemyksistään. Selvitimme samalla, minkälaista jätettä suomalaisiin kotitalouksiin kertyy eniten ja ärsyttääkö kuluttajia jokin jätelaji erityisesti. Tässä blogipostauksessa tarkastelemme jälkimmäisiä kysymyksiä kyselyymme saatujen vastausten valossa.


Mitä suomalaisten kotitalouksien jäteasioihin päätyy?


Kyselyvastausten perusteella muovijäte oli ylivoimaisesti suurin kotitalouksissa kertyvä jätelaji (kuva 1). Toiseksi eniten vastaajien oman arvion mukaan kertyi biojätettä, kartongin ja paperin muodostaessa kolmanneksi suurimman jätelajin. Osa vastaajista oli luetellut useita jätelajeja (esimerkiksi vastaukset “muovi, paperi, kartonki” tai “Biojäte Muovi jne”) ja nämä vastaukset yhdistimme luokaksi “yhdistelmä jätelajeja”. Luokka “elintarvikkeiden pakkaukset” voi sisältää myös muovi- tai kartonkipakkauksia, mutta se pidettiin erillisenä luokkana, koska vastaajat eivät olleet maininneet vastauksessaan pakkausmateriaalia tarkemmin. Vastaajista viisi prosenttia ei osannut sanoa, mitä jätettä syntyy kotitaloudessa eniten.


Kuva 1. Vastaajilta (n=1000) kysyttiin mitä jätettä heidän kotitaloudessaan kertyy eniten. Diagrammissa on vastausten jakauma jätelajeittain.




Valokuvat: Markus Spiske CC0 1.0. © Piia Lundberg


Muovi- ja biojätteet ärsyttävät eniten


Kysyttäessä syntyykö kotitaloudessa sellaista jätelajia, joka ärsyttää, noin kolmasosa vastasi kysymykseen kieltävästi (kuva 2). Lisäksi kuusi prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, ärsyttääkö jokin jätelaji. Yli puolet vastaajista kuitenkin koki, että kotitaloudessa syntyy jätettä, joka ärsyttää.


Kuva 2. Vastausten jakaumat kysymykseen ”Syntyykö kotitaloudessasi jätettä, joka ärsyttää sinua? Miksi se ärsyttää? Kuvaile tähän lyhyesti.”


Eniten vastaajia ärsytti muovijäte ja toiseksi eniten biojäte, joita myös kuvailtiin syntyvän kotitalouksissa eniten. Vaikka kartonkijätettä kertyi vastaajien mielestä liki yhtä paljon kuin biojätettä, se ei kuitenkaan ärsyttänyt heitä yhtä paljon. Vastaajat perustelivat vastaustaan esimerkiksi seuraavasti:


“Muovi ärsyttää eniten. Kaikki tuntuu olevan pakattu jopa moninkertaisiin muoveihin.”

Mies, 30 v.


“Muovi ärsyttää, moni asia olisi pakattaviksi myös pahviin tai paperiin muovin sijaan.”

Nainen, 41 v.


“Biojäte (syötäväksi kelpaamattomat raaka-aineiden osat). Ärsyttää, koska ei ole toimivaa kompostia eikä ole varaa ostaa tai rakentaa kunnollista”. Mies, 36 v.


“Asun omakotitalossa ja kertyvä pahvin/kartongin määrä ärsyttää kun se täytyy itse kuskata autolla kauas kierrätyspisteelle.” Nainen, 49 v.


Luokka “muu tai yhdistelmä” sisälsi useista erilaisista materiaaleista koostuvat pakkaukset, ja sisälsi esimerkiksi seuraavanlaiset kuvaukset: “Eläintenruoka.osittain metallista muovia” ja “epämääräiset muovin ja folion sekoitukset, vaikea kierrättää”. Pieni osa vastaajista koki kaikenlaisen jätteen ärsyttäväksi.


Vastaajat, jotka eivät kokeneet ärsyyntyvänsä jostakin kotitaloudessa syntyneestä jätelajista, perustelivat vastaustaan mm. seuraavasti:


“Ei nyt sinänsä ärsytä mutta kyllähän voisi roskia tulla vähemmänkin.” Nainen, 42 v.


“Ei koska lajittelen kaiken ja sellasta jätettä tullee hyvin vähän” Nainen, 57 v.


“Ei oikeastaan. Mikään jäte ei erityisesti ärsytä minua.” Mies, 47 v.


Jätteen määrä tuntuu paljolta


Luokittelimme ärsytyksen syyt yhdeksään luokkaan (kuva 3). Suurin ärsytyksen syy oli syntyvän jätteen määrä. Esimerkiksi muoviroskaa kuvailtiin syntyvän jopa yllättävän paljon:


“Muovi ärsyttää. Vasta kun aloin kierrättää, älysin miten valtavasti sitä kertyy viikoittain” Nainen, 65 v.


“Elintarvikkeiden muovipakkaukset, koska sitä tulee myös melko paljon. Elintarvikkeet voisi pakata hieman yksinkertaisemmin.” Nainen, 58 v.


Seuraavaksi suurimpina syinä oli ruokahävikki tai muu hukkaan meneminen sekä se, että jätteet vievät kotona paljon tilaa. Joka kymmenes koki kierrättämisen vaikeaksi tai epäili, kierrätetäänkö jätettä oikeasti. Osa myös koki kierrättämisen hankalaksi. Biojätteiden osalta ärsytyksen syynä oli etenkin haju ja niiden houkuttamat hyönteiset. Viisi prosenttia vastaajista perusteli vastaustaan puutteellisilla kierrätysmahdollisuuksilla.


Kuva 3. Vastaajien avoimeen vastauskenttään antamat vastaukset luokiteltiin yhdeksään luokkaan.


Ratkaisuja jätteen määrän vähentämiseksi


Saatujen vastausten perusteella muovia ja biojätettä kertyy kotitalouksissa eniten, ja ne myös herättävät eniten ärtymystä. Syntyvän jätteen määrä korostui vastaajien perusteluissa kysyttäessä ärsytyksen syitä. Muovin keräys on alkanut vasta hiljattain ja omassa kotitaloudessa kertyvän muovijätteen määrä on voinut yllättää kuluttajat. Biojätteen keruu on laajenemassa myös pienkiinteistöihin ja koskettaa siten yhä suurempaa osaa kotitalouksista, ja tästä johtuen kertyvän biojätteen määrä konkretisoituu erilaisissa kotitalouksissa uudella tavalla. Tietoisuus oman kotitalouden tuottamista erilaisista jätelajeista voi ohjata kuluttajia valitsemaan ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja. Jätemäärien vähentämiseen on kiinnitettävä tulevaisuudessa erityistä huomiota sekä kotitalouksissa että tuotantosektorilla.


Mitä yritykset voivat tehdä?


Monet tuotteet elintarvikkeista käyttötavaroihin on pakattu muovipakkauksiin, jotka päätyvät ostosten mukana koteihin. Vaikka muovilla on esimerkiksi elintarvikkeiden säilyvyyteen liittyviä hyviä ominaisuuksia, olisi tuotantosektorilla hyvä tarkastella vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja niiden tuotteiden kohdalla, joissa muovin korvaaminen esimerkiksi kartonkipakkauksella on mahdollista.


Myös pakkausten kierrätettävyyttä olisi helpotettava. Pakkauksissa olevia kierrätysohjeita ei aina ole helppoa löytää ja merkintapa vaihtelee erilaisten pakkausten välillä. Joskus voi olla vaikeaa tunnistaa, onko pakkaus muovia vai jotakin muuta materiaalia. Kuluttajille voi myös olla vielä osin epäselvää, minkälaista muovia keräysastiaan voi laittaa. Päänvaivaa voivat aiheuttaa myös useasta eri materiaalista valmistetut pakkaukset. Kierrätysohjeita tulisi tästä johtuen selkeyttää, sillä kierrättämisen tulisi olla kuluttajille yksinkertaista ja vaivatonta, ehkä jopa palkitsevaakin. Suomessa on jo pitkä perinne pantillisten pullojen kierrätyksessä. Uusimpana innovaationa on Orklan ja Bowerin alkuvuodesta 2023 lanseeraama kuluttajille suunnattu pakkausmateriaalien kierrätyssovellus.


Jätteiden määrän vähentäminen säästää myös rahaa


Myös kuluttajat voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa kertyvän muovijätteen määrään vaikkapa ottamalla kestokassin kauppaan mukaan tai vaihtamalla kertakäyttöiset tuotteet kestoversioihin. Esimerkiksi talouspaperi on helppo korvata pestävillä liinoilla tai kertakäyttöiset vanulaput kestoversioilla. Kestotuotteiden käyttäminen vähentää pitkällä aikavälillä myös tuotteisin kuluvaa rahaa.


Ruokahävikin ja siitä syntyvän biojätteen osalta myös kotitalouksilla on mahdollisuuksia vähentää syntyvän jätteen määrää suunnittelemalla tarkemmin ostokset tai hyödyntämällä ylijääneet ruoat joko leivonnassa tai esimerkiksi osana seuraavan päivän lounasta. Ylimääräisten ruokien pakastaminen pidentää myös niiden käyttöikää ja vähentää biojätteeksi päätyvän ruuan osuutta. Nämä teot vähentävät paitsi syntyvän jätteen määrää sekä ruoantuotantoon tarvittavia resursseja ja niiden synnyttämää hiilijalanjälkeä, myös ruokaostoksiin kuluvaa osuutta kotitalouden omasta budjetista. Tämä näkyy osuvasti myös vastaajien kuvauksissa siitä, mikä biojätteessä ärsyttää:


“Biojäte ärsyttää koska se on hukkaan mennyttä ruokaa ja siten myös hukkaan mennyttä rahaa.” Nainen, 37 v.


Biojäte, koska olen pettynyt jos ruokaa menee roskiin. Se tuntu haaskaukselta.” Nainen, 33 v.


Biojäte, koska tyhmää maksaa ruuasta ja sitte heittää se roskiin” Mies, 30 v.



Valokuva: wuestenigel, CC BY 2.0. (https://openverse.org/image/82a722b6-9f7a-4ddc-a68c-cd2f5580812f?q=bio%20waste)

Comments


bottom of page