Kirjoittanut: Heli Harjama
Kuva: Ari Aalto (Helsingin yliopiston Uni Material Bank)
Kiertotalous on eräs kestävyysongelmiin vastaavista ratkaisuista
Ekosysteemi toimii globaalin talousjärjestelmän ja yhteiskuntien pohjana, mutta ajassamme ja paikassamme ominainen luonnonvarojen ylikulutus horjuttaa ekosysteemin vakautta. Kiertotalous on eräs luonnonvarojen ylikuluttamiseen reagoivista ratkaisuista, jolla pyritään luomaan kestävää tulevaisuutta. Kiertotaloussiirtymä edellyttää muutoksia sekä poliittisten ja taloudellisten rakenteiden tasolla, mutta myös ihmisten ja yritysten toiminnassa.
Vaikka omat elämän käytännöt voivat tuntua merkityksettömän pieniltä kokonaismuutoksen laajuuteen nähden, yksityisihmisen käytännöt toimivat yhteyksinä laajempaan kokonaisuuteen monessa merkityksessä. Omat käytännöt ovat sidoksissa sekä lähipiirin käytäntöihin, yritysten tarjoamiin palveluihin ja taloudelliseen tuotantoon, että julkisiin palveluihin ja infrastruktuureihin.
Kiertotaloussiirtymä on vasta alussa
Kiertotaloutta edistetään tällä hetkellä Suomen osalta poliittisesti sekä EU:n, valtion, että kuntien toimesta. Kiertotaloussiirtymä on vasta aluillaan, ja toimenpiteet kohdistuvat pääasiassa yrityksiin ja julkiselle sektorille, näiden teknisiin ratkaisuihin ja toimintasuunnitelmiin. Ihmisille suunnattuja kiertotalouspalveluja ja infrastruktuuria on vasta vähänlaisesti, jolloin kiertotalouselämä vaatii erityistä osaamista ja omistautumista.
Tutkimushankkeessa on tutkittu kiertotalouden edelläkävijöitä (voit lukea heidän tarinoitansa täältä) tulevia infrastruktuurien ja palvelujen muodostamista ajatellen. Orastava siirtymä kiertotalouteen on kuitenkin erinomainen mahdollisuus kaikille kansalaisille osallistua kiertotalouselämää palvelevien julkisten palvelujen ja infrastruktuurien suunnitteluun, ja tätä teimmekin kiertotaloustyöpajoissa toisen asteen opiskelijoiden kanssa.
Kiertotaloustyöpajat toisen asteen opiskelijoille
Työpajoissa kiertotaloutta lähestyttiin opiskelijoiden omasta elämästä käsin, ja heidät asetettiin kiertotalousyhteiskuntaa yhdessä suunnittelevien aktiivisten kansalaisten asemaan. Käytännössä tämä vaati oppikirjatiedon, henkilökohtaisen tiedon ja luovuuden yhdistämistä ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisuun. Työskentely oli toisin sanoen vaativaa, mutta kestävyysongelmien hahmottaminen ja ratkaisu vaatii holistista lähestymistä.
Kaiken kaikkiaan opiskelijat suhtautuivat hyvin positiivisesti kiertotaloussiirtymään. "Se olis oikeesti vaan hyvä" oli työpajoissa usein esitetty kommentti. Eikä ihmekään: kiertotaloudessa on järkeä.
Työpajat sisälsivät myös käytännöllisen osuuden: uudelleenkäyttökokeilun. Uudelleenkäyttökokeilussa palautettiin kiertotalousperiaatteiden mukaisesti rikkinäisiä tai käyttöä vaille jääneitä esineitä takaisin hyötykäyttöön. Kokeilun kautta pyrittiin tarjoamaan nuorille positiivisia kokemuksia kiertotalouskäytännöistä, ja toisaalta hankkimaan tietoa nuorten kiertotalouskokemuksista. Nuoria kiertotaloudessa on tutkittu ylipäänsä vähän, ja aiempi tutkimus osoittaa, että ensimmäiset kokemukset määrittävät tulevaa korjauskäyttäytymistä.
Jälleen nuoret kokivat uudelleenkäytön pääsääntöisesti positiivisena, ellei heillä ollut vaikeuksia päästä kokeilussa alkuun. Uusiokäyttökokeilujen satoa löytyy täältä.
Uusiokäyttökokeilun satoa: Korvakoruista ja tupsuista tupsukorvakorut / Tölkistä ja narusta maljakko
Opiskelijaryhmän kanssa työpajailemaan?
Työpajat vahvistavat lukio-opintojen laaja-alaista osaamista, ja ammattikouluopintojen yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen sekä kestävän kehityksen edistämisen osaamista. Tutkimusryhmän jäsenet alustavat ja järjestävät työpajatyöskentelyn. Työpajat sovitetaan mielellään opettajien kanssa kyseisen kurssin sisältöön, sikäli kun opettajat näin haluavat. Työpajat ovat hyvä mahdollisuus opiskelijoille tutustua kiertotalouteen sekä oman elämän että yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Opiskelijoiden tekemiä työpajatehtäviä käytetään tutkimusaineistona, sikäli kun opiskelijat antavat tähän luvan. Nuorten tuottaman aineiston avulla on tarkoitus tutkia nuorten kiertotalouteen liittyviä merkityksiä ja yhteiskunnallista ajattelua kasvatus- ja käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa.
Työpajoja järjestetään vuoden 2023 ajan. Syksyksi 2023 haetaan vielä uusia osallistujia toisen asteen opiskelijaryhmistä koko Suomen alueelta ja hieman ulkomailtakin.
Tule mukaan!
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: heli.harjama@helsinki.fi.