Kirjoittanut: Piia Lundberg ja Noora Viholainen
Kahtena syyskuun aamuna (18. ja 20.9) suuntasimme kulkumme työhuoneen sijaan Otaniemen lukioon, mihin olimme saaneet kutsun tulla kertomaan kiertotaloudesta sekä siitä, minkälaista tutkimusta aiheen parissa yliopistollamme parhaillaan tehdään. Maantiedon oppitunnin aikana (75min) kävimme läpi kiertotaloutta arkisten esimerkkien avulla, joita poimimme Kiertotalouskansalaiset -projektimme tutkimusaineistosta.
Esityksen lomassa opiskelijat keskustelivat sekä pienryhmissä että yhteisesti mm. omista kiertotalouskokemuksistaan. Haastoimme heidät myös miettimään, miten he neuvoisivat esimerkiksi yrityksiä, päätöksentekijöitä tai koulua tukemaan kansalaisia siirtymässä kohti kiertotaloutta.
Selaa alaspäin, niin pääset lukemaan opiskelijoiden kokemuksista ja ideoista koskien kiertotaloutta!
Kuva: Piia Lundberg
Kiertotalous nuorten elämässä
Opiskelijat kertoivat tutustuneensa kiertotalouteen koulussa eri oppiaineiden, kuten maantieteen, biologian, kemian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Muutama oli perehtynyt kiertotalouteen jossain määrin myös kotona esimerkiksi jätteiden kierrättämisen kautta. Opiskelijoilla oli siis jo valmiiksi melko hyvä käsitys kiertotaloudesta; he tunsivat käsitteen ja tiesivät, että kiertotalouteen sisältyy erilaisia toimia, kuten vuokraamista, lainaamista, uudelleenkäyttöä ja ylipäänsä hävikin vähentämistä.
Kysyimme opiskelijoilta myös sitä, miten kiertotalous näkyy heidän kotonaan tai minkälaisia kiertotaloustoimia heidän arjessaan tehdään. Opiskelijat mainitsivat jätteiden lajittelun lisäksi muun muassa kirpputoreilla käymisen ja joku oli myös korjannut vaatteitaan. Esimerkiksi sukkien korjaaminen voi olla jopa meditatiivista toimintaa, kuten ryhmän opettaja totesi. Myös vaatteita kierrätetään esimerkiksi pienemmille sisaruksille.
Keskustelussa nousi esiin myös se, millä tavoin uusi elämänvaihe (opiskelijoille erityisesti kotoa pois muuttaminen) voi vaikuttaa erilaisten tapojen omaksumiseen. Eräs opiskelijoista nostikin esiin hyvän huomion siitä, kuinka vanhempien kanssa asuessa vanhemmat yleensä tekevät päätökset hankinnoista, kun taas omilleen muuttaessa vastuu siirtyy nuorelle itselleen mahdollistaen helpommin myös muutokset kohti kestävämpää elämäntapaa.
Valmistelimme oppituntia varten luennon tutkimukseemme pohjautuen, jossa esittelimme kiertotaloutta kansalaisten näkökulmasta. Oppitunti sisälsi myös ajatustenvaihtoa tutkijoiden ja nuorten välillä.
Uusia kiertotaloustapoja omaan arkeen
Keskusteltuamme opiskelijoiden omista kiertotaloustavoista kävimme läpi kiertotalouspyramidin ja annoimme esimerkkejä siitä, kuinka haastattelemamme edelläkävijät toteuttavat kiertotaloutta arjessaan. Lisää edelläkävijöiden kiertotalouskokemuksista ja -tavoista voit lukea täältä. Tarkoituksena oli antaa opiskelijoille inspiraatiota uusiin kiertotaloustapoihin, joita he eivät mahdollisesti olleet aiemmin ajatelleet, sekä tuoda esille eri kiertotaloustapojen tärkeysjärjestys (Kieltäydy, Karsi, Korjaa, Käytä uudelleen ja Kierrätä).
Esityksessä annettujen esimerkkien jälkeen kysyimme opiskelijoilta mitä kiertotaloustapaa he voisivat lähteä kokeilemaan tai mitä he voisivat tehdä arjessaan lisää ja mikä heitä motivoisi muutokseen. Muun muassa kieltäytyminen kuluttamisesta, kestotuotteisiin siirtyminen, vaatteiden karsiminen ja ajattomien sekä käytettyjen vaatteiden ostaminen, huolellisempi jätteiden lajittelu, sekä uusien käyttötarkoitusten ideointi mainittiin. Usea opiskelija pohti korjaamisen (esim. vaatteet) kokeilemista tai sen lisäämistä.
Uusien kiertotaloustapojen omaksumista voisi opiskelijoiden itsensä kohdalla motivoida esimerkiksi rahan ja luonnon säästyminen kulutuksen vähentymisen myötä. Toisaalta joku myös mainitsi, että esimerkiksi kestotuotteiden ja muutoinkin ympäristöystävällisten tuotteiden tulisi olla edullisempia, jotta niitä olisi mahdollista hankkia. Myös toisten antama esimerkki sekä yhdessä tekeminen mainittiin motivoivina tekijöinä.
Esittelimme myös uusimpia tuloksia hankkeessamme kerätyn kyselytutkimusaineiston valossa, jossa toimme esiin miten erilaiset kiertotaloustaidot ja toisaalta kiertotalouteen liittyvät haasteet näyttäytyvät suomalaisten aikuisten keskuudessa. Näistä aiheista ollaan parhaillaan kirjoittamassa tutkimusryhmässämme tieteellisiä artikkeleita ja teemme niistä myöhemmin myös tiivistelmät verkkosivuillemme.
Nuorten neuvoja kiertotalouden edistämiseksi
Oppitunnin lopuksi kaikki käsitelty nivottiin yhteen tekemällä pienryhmätyö, jossa opiskelijat kirjoittivat 3 - 4 hengen ryhmissä lyhyen viestin tai neuvon siitä, millä tavoin kiertotaloutta voitaisiin edistää yhteiskunnassa. Viesti tuli kohdistaa jollekin seuraavista etukäteen määritellyistä kohderyhmistä: päätöksentekijät, koulutuksen järjestäjät, yritykset tai oma koulu. Ryhmien kirjoittamat viestit käytiin lopuksi yhteisesti läpi.
Viestit omalle koululle
Omalle koululle suunnatut viestit koskivat etenkin ruokailuun liittyvän hävikin pienentämistä tai kierrätettävyyden parantamista. Yksi ryhmä nosti esiin sen, että ruokalinjaston yhteydessä oleva sekajäteastia on turha ja pelkkä biojäteastia riittäisi - eihän ruokailussa edes synny sekajätettä. Yhtenä vinkkinä opiskelijat esittivät kasvisruokaan panostamisen: tekemällä maistuvaa ja energiapitoista kasvisruokaa, ei edes toista vaihtoehtoa tarvittaisi. Yksi ryhmä kiteytti vinkkinsä ruokahävikin pienentämiseksi: “Jos ruoka olisi maukkaampaa, hävikkiä tulisi vähemmän.”
Muut ideat ja neuvot liittyivät energiankäyttöön ja siinä syntyvän hukan pienentämiseen: esimerkiksi rakennuksen lämmittämisessä voitaisiin paremmin huomioida ne ajat, jolloin koulu ei ole käytössä. Myös uusiutuvan energian käyttöä voisi edistää lisäämällä aurinkopaneelien käyttöä. Lisäksi muiden esimerkki ja tiedon lisääminen koettiin tärkeäksi. Yksi ryhmä tiivistikin viestinsä koululle: “Kertokaa oppilaille kiertotalouden hyödyistä ja vaikutuksista. Tuokaa oppilaille esiin esimerkkejä kiertotalouden hyödyntämisestä”
Opiskelijoiden kirjoittamia viestejä omalle koululle.
Viestit yrityksille
Suurin osa pienryhmistä kohdisti viestinsä yrityksille. Viesteissä korostui etenkin yritysten iso rooli kestävämpien ja kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden tarjoajana. Yritysten tulisi vastata haasteeseen tarjoamalla etenkin kestävämpiä ja ekologisia tuotteita. Pikavillitysten sijaan toivottiin ekologista trendiä: tuotteiden tulisi kestää sekä aikaa että käyttöä. Etenkin vaateteollisuudessa olisi tärkeää huomioida tuotteiden ajattomuus. Tavaroiden tulisi olla myös korjattavia ja mukana tulisi olla hyvät huolto-ohjeet.
Viesteissä esille nousi myös asioinnin helppous, joka edistäisi yhteiskunnan siirtymistä kiertotalouteen, kuten yksi pienryhmistä viestinsä muotoili yrityksille: ”Yhteiskunta tarvitsee teiltä siis uusia innovaatioita, jotka tekevät kiertotaloudesta helpompaa.” Kiertotalouteen siirtymistä helpottaisi myös, jos päivittäistavarakaupoissa olisi enemmän kestotuotteita tarjolla. Kiertotalous nähtiin myös mahdollisuutena yrityksille (esim. vuokraus tai korjaaminen). Nuoret neuvoivatkin yrityksiä tarttumaan tähän tilaisuuteen: ”uuden tuotteen myymisen sijasta kannattaisi myydä palvelu, joka korjaa alkuperäisen tuotteen”.
Opiskelijoiden viestejä yrityksille (1/2).
Opiskelijoiden viestejä yrityksille (2/2).
Viestit päätöksentekijöille
Kolme pienryhmää osoitti viestinsä päätöksentekijöille. Nuoret neuvovat päätöksentekijöitä antamaan kansalaisille tietoa miksi heidän tulisi toimia kiertotalouden mukaisesti, eli motivoida heitä etenkin tuomalla esiin kiertotalouden hyötyjä. Yksi ryhmistä totesi osuvasti: ”Arjessa tulisi olla näkyviä esimerkkejä, kuinka ympäristön etu on myös ihmisten etu”. Myös lainsäädäntö voisi paremmin ohjata kestävään kuluttamiseen tai puuttua kestämättömään kuluttamiseen. Nuorten toivat esiin, että kiertotalouteen siirtyminen vaatii yhteiskunnalta myös rahallista panostusta (esimerkiksi palveluiden tukeminen), joka tulisi huomioida päätöksenteossa.
Opiskelijoiden viestejä päätöksentekijöille.
Innoitusta opiskelijoille – ja meille tutkijoille
Opiskelijat osallistuivat tunnilla käytyyn keskusteluun ja ryhmätöihin aktiivisesti, ja he tuottivat viestinsä kohderyhmälleen oppitunnin lopuksi hyvin lyhyessä ajassa. Suurimmalla osalla opiskelijoista oli jo entuudestaan jonkinlainen käsitys kiertotaloudesta sekä siitä, mitä arkisia tapoja kiertotalouteen kuuluu, mikä teki reflektoinnista ja annettujen esimerkkien soveltamisesta helpompaa.
Oli myös ilo huomata, että kiertotaloutta käsitellään opetuksessa useassa eri oppiaineessa – onhan kiertotalous tutkimuksessakin tieteenalat ylittävää. Keskustelussa tuli kuitenkin ilmi, että kouluilla on myös kehitettävää: esimerkiksi korjaamista ei opeteta peruskoulun käsityötunneilla eikä kädentaitoihin liittyviä oppitunteja järjestetä lukiossa enää laisinkaan.
Opiskelijat vaikuttivat avoimilta kokeilemaan kiertotalouden mukaista elämää myös omassa arjessaan, mutta mikä motivoisi opiskelijoita, kuten myös muita kansalaisia, viemään erilaisia kiertotapoja käytäntöön omassa elämässään? Kuten nuoret pienryhmätöissä esittivät, kiertotalouselämää tukemaan tarvittaisiin etenkin helposti saatavilla olevia kiertotaloustuotteita ja -palveluita, kuin myös tietoa siitä, miten kiertotalous hyödyttää meistä jokaista.
Pienryhmätöiden perusteella voidaan myös todeta, että opiskelijat pitävät kiertotaloussiirtymää yhteiskunnassa toivottavana ja edistämisen arvoisena asiana, johon heillä on konkreettisia ehdotuksia. Opiskelijoilla on myös erityinen näkymä nuorten maailmaan. Kouluyhteistyö voisi siis olla esim. kunnille tärkeä resurssi kiertotalouden edistämisessä, joka samalla edistäisi opiskelijoiden kasvua kansalaisvaikuttamiseen.
Oppituntien suunnittelu ja toteuttaminen oli meille tutkijoille antoisa kokemus ja saimme paljon inspiraatiota nuorilta. Toivomme, että onnistuimme oppituntien aikana myös jalkauttamaan tuottamaamme tutkimustietoa opiskelijoiden arkeen, missä he voivat viedä tietoa eteenpäin omalle lähipiirilleen.