top of page

Säästäväisyys johtaa ympäristöystävällisempään arkeen

Päivitetty: 25. huhtik. 2023

Haastattelimme Aktivistimummot-toiminnassa mukana olevaa 76-vuotiasta helsinkiläistä Sisko Pörstiä. Mummohommien lisäksi Sisko pyörittää antikvariaattiyritystä, jossa kirjat saavat uuden elämän. Arjessa tärkeän säästäväisyyden Sisko on oppinut omalta isoäidiltään ja se ohjaa kohti ympäristöystävällisiä valintoja.


Kuva: Sisko Pörsti

Mikä Aktivistimummot-liike on?


Se on lähtenyt liikkeelle mummojen huolesta ilmastonmuutosta kohtaan. Sitä mukaa kun lapsenlapsia on tullut itse kullekin, on alkanut huolettaa, mitä me jätämme jälkeemme maailmaan ja millaiset elinolot lapsenlapsillamme tulee olemaan. Liikettä oli perustamassa toistakymmentä mummoa, ja nykyään Facebook-sivuillamme on mukana jo yli 6000 mummoa. Liikettä perustamassa ollut sukulaiseni kutsui minut mukaan toimintaan. Ajatus on muuttaa ihmisten suhtautumista ilmastohankkeisiin myönteisemmäksi pehmeällä, “mummomaisella” asenteella. Korona on vaikuttanut toimintaamme niin, ettei fyysisiä kokoontumisia ole voitu toistaiseksi useinkaan järjestää, mutta netissä vaihdetaan ideoita ja tietoa. Vuosittain jaamme Aktivistimummojen Pelargonia -tunnustuksen, jolla nostetaan esiin edelläkävijöitä, jotka tekevät töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja toimivat monimuotoisen luonnon puolesta. Ensimmäisen pelargonian sai eläkeyhtiö Varma, ja vuonna 2021 sen sai Kouvolan kaupunki. Toiminnassa on toki mukana myös vaareja sekä tulevia mummoja.


Sitä mukaa kun lapsenlapsia on tullut itse kullekin, on alkanut huolettaa, mitä me jätämme jälkeemme maailmaan ja millaiset elinolot lapsenlapsillamme tulee olemaan.

Miten kiertotalous näkyy elämässäsi?


Varmasti eniten kuluttamisessa ja siinä erityisesti säästäväisyydessä. En hanki turhaa ja käytän asiat loppuun. En hanki esimerkiksi vaatteita kaappiin roikkumaan, vaan kaikelle pitää olla käyttöä, ja mielellään etsin niitä kirpputoreilta. Olen sitä sukupolvea, jonka lapsuudessa säästäväisyys oli elinehto, eikä sodan jälkeen yksinkertaisesti pärjätty muuten. Esikuvana säästäväisyydessä pidän omaa mummoani. Hän leipoi esimerkiksi ruisleivän kotona ja teki leivänkannikoista leipäkeittoa, eli keitti kannikoita vedessä puolukoiden ja sokerin kanssa jälkiruoaksi. Puuron jämätkin hän kaapi teevadille myöhempää käyttöä varten. Nykyään puhutaan paljon juuri ruokahävikistä, ja itse pyrin hyödyntämään kauppojen punalappuisia tuotteita. Korjaan vaatteita ja aikanaan tein räsymattoja, joka on hyvä esimerkki perinteisestä suomalaisesta tekstiilien uusiokäytöstä. Lajittelen tietysti kaikki roskat. Muovinkeräyksen alkamisen jälkeen huomasin, kuinka suuri osa kotimme jätteistä on juuri muovia. Minulla on myös ikään kuin harrastuksena antikvariaattiyritys, jonka kautta kierrätän kirjoja. Kustannus Apis toimii yhtenä kauppana muiden joukossa sivustolla www.antikvaari.fi.



Miten aloitit antikvariaattitoiminnan?


Olen tehnyt uran kirja-alalla eri rooleissa, sekä kirjoittajana ja toimittajana että kustantajana. Kauhistelen sitä, kuinka lyhyt kirjan ikä on nykyään. Kustantamot makuloivat kirjoja jo parin vuoden jälkeen, jos ne eivät liiku tarpeeksi nopeasti. Se on harmillista luonnonvarojen tuhlausta ja onkin palkitsevaa, jos voi laittaa kirjan eteenpäin uusille ihmisille luettavaksi. Olen aina rakastanut antikvariaatteja, ja kun tyttäreni oli kotiäitinä, perustimme yhdessä yrityksen, ja nyt jäätyäni eläkkeelle olen ottanut sen hoitaakseni. Tuttavat ottavat minuun yhteyttä, jos he ovat laittamassa kirjoja eteenpäin, ja etsin niitä myös kirpputoreilta. Pikkuhiljaa oppii tunnistamaan, millaisilla kirjoilla voisi olla kysyntää. Klassiset ja harvinaisemmat kirjat liikkuvat yleensä hyvin. Nautin antikvariaatin pyörittämisestä suuresti ja aionkin jatkaa sitä niin kauan kuin se tuo minulle iloa.

Comments


bottom of page