Haastattelimme 77-vuotiasta Jyväskyläläistä Hilja Vainiota, joka pyrkii elämään kiertotalouden periaatteiden mukaan ja suosii lähituotteita. Hän on muun muassa taitava materiaalien uusiokäyttäjä ja ruokien säilöjä.
Miten kiertotalous näkyy arjessasi?
Lajittelen kaikki jätteet ja vien kauppareissulla kierrätyspisteelle metallit, lasit ja muovit. Sen jälkeen kun täällä Jyväskylässä aloitettiin muovin keräys, huomasin, että sekajätettä kertyy selkeästi vähemmän. Kompostoin sekä biojätteen että puutarhajätteen, ja käytän ne sitten omassa puutarhassa hyödyksi multana. Vanhat sähkölaitteet sekä patterit vien elektroniikkaliikkeiden yhteydessä oleville keräyspisteille. Juuri vähän aikaa sitten annoin vanhat puhelimeni lapsenlapselleni tyhjennettäväksi, jotta nekin voi viedä keräykseen ja materiaalit pääsevät kiertoon. Kaupassa ostaessani irtonaisia kasviksia, käytän kestopusseja. Lasipurkkeja olen käyttänyt usein uudelleen erilaisten ruokien säilönnässä. Suosin paljon lähiruokaa; aiemmin keräsin paljon marjoja, kun taas nykyään ostan ne naapurien keräämänä. Pidän erityisesti uusista kotimaisista villikalasäilykkeistä, joka on loistava ekologinen tuote. Kodissani on vanha leivinuuni, ja kun lämmitän sitä, kokkaan myös ruokaa samalla lämmöllä, jolloin se tulee hyödynnettyä. Olen myös myynyt tarpeettomia vaatteita sekä tavaroita kirpputoreilla sekä antanut niitä paikallisissa Facebookin kierrätysryhmissä. Monet vaatteeni ovat myös kirpputorilta. Toivoisin, että huonokuntoisten kankaiden ja vaatteiden kierrätys järjestettäisiin vielä paremmin, tällä hetkellä ne taitavat päätyä sekajätteeksi ja poltettavaksi. Entisaikaan oli lumppukeräys, jossa huonokuntoisista kankaista tehtiin tiivisteitä. Toki myös itse tein kankaista räsymattoja aikanaan paljon.
Itse tiedän oikeastaan lakanaa tunnustelemalla tuleeko se kestämään siistinä ja ehjänä vai ei.
Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kiertotaloudessa?
On esimerkiksi aika vaikeaa arvioida, mitkä vaatteet ovat kestäviä ja missä ne on tehty. Pitää tehdä aika paljon työtä, että tutkii vaatteen tiedoista, että mistä se on tullut ja mistä se on tehty. Vielä on paljon sellaisia tuotteita, että kun niiden vaikkapa saumoja tarkastelee, huomaa niiden olevan pitkälti kertakäyttöistä tavaraa. Kaikki eivät varmasti osaa arvioida vaatteen saumojen laatua tai kankaan kestävyyttä. Kankaissa sillä on paljon merkitystä, onko se valmistettu pitkäkuituisesta vai lyhytkuituisesta niin puuvillassa, pellavassa kuin villassakin. Itse tiedän oikeastaan lakanaa tunnustelemalla tuleeko se kestämään siistinä ja ehjänä vai ei. Nämä kankaiden käsittelyn ja materiaalien tuntemuksen taidot tulevat lapsuudesta; meitä oli iso perhe ja me käänsimme aikuisten vaatteita ja ompelimme niistä uusia vaatteita meille. Silloin äitini aina kertoi, mistä materiaalista kannattaa ommella ja mistä ei ja sieltä on varmasti tullut paljon taitoja. Ekologisemmassa elämäntyylissä tarvitaan varmasti myös uudenlaisia taitoja, kuten vaikkapa ravitsemuksellista tietoa kasvisruokailussa, niin että pitää huolen siitä, että saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita ja proteiinia.
Oletko käyttänyt kiertotalouteen liittyviä palveluja, kuten ompelimoja tai vuokraamoita?
Ompelimoille ei ole ollut tarvetta, olen ehkä enemmänkin tällainen ompelupalvelun ja neulonnan tarjoaja perheelleni. Lapsenlapseni sitten auttaa minua erilaisten tietoteknisten asioiden kanssa. Jos jotain rikkoutuu niin vävyni vie tavarat korjattavaksi, sillä hän tietää hyvät liikkeet, joihin kannattaa viedä. Vuokrannut olen esimerkiksi mattopesuria sekä pensasleikkuria, lapseni ovat sitten auttaneet palveluntarjoajien etsimisessä netin kautta. Teen kuitenkin mielelläni aika paljon itse; esimerkiksi auton perushuollot sekä omakotitalon keväiset ja syksyiset työt. Olen oikeastaan aina tykännyt pienistä korjaushommista ja minulla pysyy käsissä sahat ja ruuvimeisselit. Täällä Jyväskylässä on kyllä ihan hyvät kiertotalouspalvelut, esimerkiksi uusi tämmöinen laadukkaiden naistenvaatteiden myymälä, joka myös ottaa vastaan vaatteita ja myy second handia. Täällä on myös aktiivisia roskalava-ryhmiä, joissa tavara liikkuu.
Mistä saat motivaatiota käyttäytyä ympäristöystävällisesti?
Uskoisin, että motivaatio juontaa juurensa sieltä lapsuuden kodista, koska silloin kompostoitiin ja käytettiin kaikki materiaalit uudelleen. Sitten kun mediassa on alettu puhua enemmän näistä ympäristöasioista, niin heräsi se sama ajatus, että näinhän on tehty ennenkin. Minun elämässäni on toki aina ollut mukana arvostus luontoa ja sen tarjoamia tuotteita, kuten marjoja ja sieniä kohtaan. Sitä kautta sitten vähitellen on vahvistunut se ajatus, että pitää käyttää lähituotteita, ja maalla asuessa tottuu siihen, että naapurissa kasvaa ruokatuotteita. Silloin kuin asuimme kaupungissa, meillä oli maalla kasvimaata ja totuimme sieltä saamaan satoa. Sitten enää se muovipussissa ostettu peruna ei maistunut yhtä hyvälle kuin oman maan. Toivoisin, että nykylapset saisivat samanlaisen tuntuman siihen, mistä ruoka tulee ja kuinka arvokas luonto on.