Haastattelimme oululaista Simo Koskista, joka on monessa mukana kestävämmän yhteiskunnan luomiseksi. Hän on muun muassa perustanut Trash Hero järjestön Suomen osion sekä ollut mukana perustamassa Zero Waste Finland yhdistystä. Simo työskentelee kiertotalouskonsultoinnin parissa sekä on mukana erilaisissa kestävyyteen liittyvissä tapahtumissa ja projekteissa. Hän tekee myös paljon roskaamisen vastaista työtä ja kerää itse roskia.
Mikä sinut on saanut kiinnostumaan ympäristöasioista?
On aika vaikeaa nimetä jotain yhtä avainhetkeä. Vuosien varrella huoli ihmisten kulutuskäyttäytymisestä ja sen vaikutuksista ympäristöön on kasvanut. Nuorena työskentelin baariapulaisena ja vastuullani oli viedä roskat illan päätteeksi. Muistan tunteneeni ahdistusta, kun kuulin lasipullojen kilisevän nakatessani jätesäkin puristimeen. Siellä sitten työvuoron jälkeen erottelin sekajätteestä kierrätettäviä jakeita. Tosi pitkään on kytenyt sellainen ajatus, että tämä systeemi ei oikein toimi, niinkuin sen pitäisi. Ilmastoahdistus on ajanut ainakin minun kohdallani käyttäytymisen muutosta. Vuonna 2017 kuulin Maailman siivouspäivästä (World cleanup day) ja innostuin siitä valtavasti. Seuraavan vuoden ajan tein aika paljon töitä, jotta päivä saisi mahdollisimman suuren näkyvyyden. Yritän olla mukana monessa ekologisessa toiminnassa ja näyttävästi kulkea kadulla keräämässä roskia, jotta ihmiset alkaisivat ajatella asiaa. Olin myös mukana perustamassa Zero Waste Finland järjestöä vuonna 2018.
Millaisia ekotekoja teet?
En ole ostanut esimerkiksi 10 vuoteen muovipussia kaupasta, vaan otan oman kassin mukaan tai kannan ostokset sylissä. Punnittavat kasvikset voi laittaa vaikka pahvilaatikkoon ja etiketit kylkeen. Kukaan kassahenkilö ei ole koskaan sanonut, että niin ei saisi tehdä, enemmänkin on tullut kehuja hyvästä systeemistä. Tiedostan, että se muovipussin osuus on hyvin pieni, mutta olen tehnyt päätöksen, etten osta niitä enää ja olen siinä pitäytynyt. Eli muovipussittomuus ja muovin välttely sikäli, kun se on mahdollista. Suurimpia muutoksia mitä olen tehnyt, on myöskin lihasta luopuminen. Hankintoja teen kirpputoreilta, ja esimerkiksi vaatteita tykkään ostaa juuri kirpputoreilta, sillä ne ovat paljon persoonallisempia siellä. Ennen kirppareilla käymistä en pitänyt yhtään vaatteiden ostamisesta. Muutenkaan en ostele paljon asioita. Viime vuosina olen myös opetellut korjaamaan vaatteita. Äitini on auttanut ja neuvonut siinä paljon. Korjaan myös omaa polkupyörääni sekä tuttavien pyöriä ikään kuin harrastuksena. Pyöräni meni kerran rikki, enkä halunnut viedä sitä korjaamoon vaan halusin itse ottaa selvää, miten se toimii ja kuinka sen voi korjata. Tekemällä oppii, kunhan hankkii muutamat työkalut. Ajattelen kuitenkin, että ensisijainen vaikuttamisen tapa minulle on asiasta puhuminen ja tietoisuuden lisääminen. Nykyään teen työkseni kiertotalouskonsultointia, joten senkin puolesta pyrin inspiroimaan yrityksiä ja ihmisiä kestävämpiin valintoihin. Yritykseni Trashsure oy (jonka nimi keksittiin sananparresta Trash is Treasure) on kiertotalouden asiantuntija, joka tarjoaa koulutusta ja konsultointia sekä osallistuu alan projekteihin. Mottona "Don't waste your waste!" Viestimme on että jätevirrat pitää saada hyödynnettyä kierrätysmateriana joka pääsee kaatopaikan sijaan uusiotuotteistukseen.
Asioita pitää muuttaa aktiivisesti, ja siinä aallossa minä haluan olla mukana; aallon harjalla ratsastamassa.
Onko Oulussa helppoa elää ekologisesti?
Kyllä meillä on täällä kymmenkunta kirpputoria tai Second hand liikkeitä ja aktiivista kirpputori kansaa löytyy. Täällä ei kuitenkaan ole oikein liikkeitä, joista voisi ostaa vaikka ruokaa ilman pakkausta, omaan purkkiin. Netistä voi toki tilata tiettyjä tuotteita tai raaka-aineita DIY-projekteihin. Olen tehnyt itse esimerkiksi deodoranttia ja pyykinpesuainetta, jolloin myöskään muovijätettä ei synny. Olisikin tarkoitus pitää jossain vaiheessa työpaja, jossa voisi opettaa ihmisille näiden valmistusta.
Minkälainen rooli yhteisöllisyydellä on sinulle?
Olen aina ollut tällainen laumasielu, ja haluan ihmisiä ympärilleni. Siksi tykkään järjestää talkoita ja tempauksia. Olen käynyt useana vuonna Tallinnassa Maailman siivouspäivään liittyen, Clean World -konferenssissa, niin siellä on ihan mahtava lämminhenkinen yhteisö. Tykkään käyttää sanaa heimo, koska se on semmoinen tiivis, samanmielisten ihmisten kohtaamispaikka. Minun ei tavallaan tarvitse perustella itseäni kenellekään, vaan kaikki on automaattisesti samalla viivalla. Ja tehdään yhdessä samaa asiaa, niin se on siisti fiilis. Olisi kiva saada samaa Zero Waste -porukkaa täällä Oulussakin kokoon enemmän. Edes vaikka muutamia kertoja vuodessa jonnekin kahvittelemaan tai piknikille. Pandemia on toki jähmettänyt toimintaa.
Miten muutosta kohti kiertotaloutta voitaisiin mielestäsi edistää?
Meillä on kaikki tietotaito ja teknologia jo olemassa, että voisimme elää paljon kestävämmässä ja järkevämmässä maailmassa. Tuntuu jotenkin hölmöltä, että asiat eivät muutu, koska ihmiset ovat niin konservatiivisia ja haluavat pysyä vanhoissa tavoissaan. Asioita pitää muuttaa aktiivisesti, ja siinä aallossa minä haluan olla mukana; aallon harjalla ratsastamassa. Kuten sanotaan, että eihän kivikausikaan päättynyt siksi, että kivet olisi loppuneet kesken, vaan täytyy vaan asennoitua siihen muutokseen, että me lähetään eteenpäin ja löydetään uusia tapoja.