Artikkelit ja tutkielmat
Laadimme tutkimustulostemme perusteella suosituksia poliittisille päättäjille sekä kasvatus- ja koulutusalalle seuraavista aiheista:
1) Kansalaisten kiertotaloustietojen ja taitojen vahvistaminen
2) Käsityöopetuksen sisällön päivittäminen
3) Yhteiskunnallisten asenteiden muutoksen kiihdyttäminen kohti ”uutta normaalia” – kiertotaloutta
4) Kiertotalousliiketoiminnan kehittämisen tarpeet: paremmat digitaaliset alustat ja palvelut
Koko raportti on luettavissa ympäristöministeriön julkaisussa Kuluttajat kiertotaloudessa : Kohti kiertotaloutta ja korjaamista edistävää yhteiskuntaa:
Lataa raportti alta!
Maisterin tutkielmia kiertotalouskansalaisista
Vilkaise tiivistelmät alta, ja lataa koko tekstit!
Kansalaisten taidot kiertotaloudessa
Mirka Råberg, 2022
Tiivistelmä
Kiertotaloutta tarjotaan usein ratkaisuksi ilmastonmuutoksen hillintään sekä tehokkaampaan resurssien hyödyntämiseen. Akateemisessa kirjallisuudessa ei kuitenkaan huomioida tarpeeksi sosiokulttuurista puolta kiertotalouteen siirtymisessä (Kirchherr et al., 2018). Kiertotalouden yhteydessä kuluttaja-kansalaisista puhutaan usein juuri “kuluttajina” tai “yhteiskäyttäjinä” sekä uusien kiertotaloustuotteiden sekä palveluiden hyväksynnän kautta (Hobson & Lynch, 2016). Kiertotalouteen osallistuminen voi olla kuitenkin työlästä. Kulutustyön (consumption work) käsite tuo näkyväksi ajan, taidot ja resurssit, joita tarvitaan kiertotaloutta tukevassa kuluttamisessa (Hobson et al., 2021). Tutkimus kiertotaloustaidoista on niukkaa, vanhentunutta sekä keskittyy vain yhteen käytäntöön kerrallaan. Kiertotaloustaitojen tutkimisen tarpeen ovat todenneet useat tutkijat (esim. Hobson et al., 2021; Wieser, 2019).
Pyrin tässä tutkielmassa tunnistamaan näitä taitoja 20 puolistrukturoiduista haastattelusta koostuvan aineiston pohjalta. Haastatteluihin osallistui joukko suomalaisia, jotka toteuttavat kiertotaloudessa oleellisia Zero Waste tai kestävän kuluttamisen periaatteita. Haastateltavia pyydettiin kuvailemaan heidän arkisia kiertotaloutta tukevia käytäntöjään. Tarkastelemalla heidän kertomuksiaan, tunnistan kuusi taitokategoriaa, joita haastateltavat käyttävät kiertotalouteen osallistumisessa. Haastateltavat mainitsivat itse erityisesti (1) kädentaidot keskeisiksi kiertotalouden periaatteiden toteuttamisessa. Näihin kuuluu esimerkiksi ompelutaidot sekä tekniset taidot, jotka mahdollistavat korjaamisen sekä materiaalien uusiokäytön. Haastateltavat omaavat myös (2) toisinajattelun taitoja ja kykyä ajatella luovasti esimerkiksi sitä, miten yhtä tavaraa voi käyttää moneen tarkoitukseen. He ovat myös taitavia kyseenalaistamaan kulutukseen liittyviä normeja. (3) Tiedonhaun ja kommunikaation taidot ovat keskeisiä aktiivisille kansalaisille, kun he yrittävät selvittää kestävimmän vaihtoehdon sekä inspiroivat huumorilla ja positiivisuudella muitakin ottamaan osaa kiertotalouteen. Haastateltavat kuvailevat usein käyttävänsä (4) suunnittelutaitoa sekä priorisoinnin taitoja, jotka liittyvät ajan hallintaan. Heidän täytyy tehdä valintoja ja priorisoida tiettyjä toimia, joilla on suurin vaikutus hiilijalanjälkeen. Ostettaessa tavaroita käytettynä, etsiminen tulee aloittaa hyvissä ajoin. Myös tavaroita vuokratessa, tarve tulee olla tiedossa jo varhain. Tunnistin haastatteluaineistosta myös (5) kotitalouden hoitamiseen liittyviä taitoja, kuten tavaroiden huoltamiseen liittyvät taidot, ruuanlaittotaidot, joiden avulla vähentää ruokahävikkiä sekä jätteiden lajitteluun liittyvät taidot. Haastateltavat mainitsivat myös (6) kokemuksen tuomia taitoja. Kokemus ja tieto erilaisista käytetyn tavaran kauppapaikoista sekä taidot hyvien materiaalien tunnistamiseen mahdollistavat kestävät kiertotalousvalinnat.
Tutkielman suurimpia kontribuutioita on kiertotaloudelle tärkeiden kansalaistaitojen yhdistäminen yhteen viitekehykseen. Tutkimuksen tulokset todentavat, että kuluttaja-kansalaiset tekevät monenlaisia kiertotalouteen liittyviä toimia, jotka vaativat kulutustyötä sekä tiettyjä taitoja. Tutkimuksen löydökset antavat tietoa siitä, miten kansalaiset ottavat osaa kiertotalouteen ja koordinoivat sitä arkielämässään priorisoimalla ja suunnittelemalla. Kiertotalouden järjestäminen kotitalouksissa on ollut aihe, josta on kaivattu lisätutkimusta (Hobson et al., 2021). Toisinajattelun taidot ovat myös uusi taitokategoria, joka nousi haastatteluista. Tämä lisää ymmärrystä siitä, miten ihmiset voivat oppia pois vanhoista, kiertotaloutta tukemattomista kulutustottumuksista (Wieser, 2019). Tunnistettuja taitoja voitaisiin opettaa enemmän kouluissa sekä muissa kanavissa, mutta tulisi myös pohtia sitä, kuinka infrastruktuuri, yritykset ja palvelut voisivat tukea ihmisten osallistumista kiertotalouteen ja tehdä siitä helpompaa. Löydökseni valottavat sitä, mitä kiertotalous tarkoittaa kotitalouksien tasolla ja kuinka kiertotaloutta voitaisiin edistää Suomessa.
Avainsanat
Kiertotalous, tavaratyö, kestävä kuluttaminen, kansalaistaidot kiertotaloudessa, Zero Waste
Tekstiileistä huolehtimisen taito - Aktiivisten kansalaisten tekstiileihin
liittyvät käytännöt ja niiden rooli kiertotaloudessa
Satu Wegelius, 2022
Tiivistelmä
Tekstiilien aiheuttamat ympäristöhaitat ovat moninaiset ja laajat. Huomattavaa energiankäyttöä ja kasvihuonekaasuja aiheutuu vaatteen käyttövaiheessa. Kulutustyön viitekehystä käyttäen tämä tutkielma kartoittaa aktiivisilla kansalaisilla olevia käytäntöjä tekstiileihin eli vaatteisiin ja kodintekstiileihin liittyen sekä taitoja ja muita resursseja, joita käytäntöjen toteuttaminen vaatii. Näiden käytäntöjen roolia kiertotaloudessa tarkastellaan 3R-raamin läpi. Yhteensä 29 vaatteisiin ja kodintekstiileihin liittyvää kiertotalouskäytäntöä havaittiin 23 suomalaisen, aktiivisen kansalaisenkanssa toteutettuihin puolistrukturoituihin haastatteluihin perustuen. Kolme yleisintä käytäntöä olivat ostaminen käytettynä, korjaaminen ja lahjoittaminen. Tämä tutkielma tuo lisäksi esille niitä näkymättömiä käytäntöjä, kuten ostosten suunnitteleminen ja materiaalien tunnistaminen, joita harvoin mainitaan kiertotalouden yhteydessä. Tekstiileihin liittyvien käytäntöjen havaittiin vaativan erilaisia taitoja, kuten ompeleminen ja tiedon etsiminen, sekä muita resursseja, kuten aika, tieto ja välineet. Tekstiilien omistamiseksi ja käyttämiseksi ihmisiltä vaaditaan kulutustyön tekemistä, joka koostuu näistä tekstiileihin liittyvistä käytännöistä - osa niistä on pakollisia, ja osa (enemmän) vapaaehtoisia. Kansalaisilta edellytetään tulevaisuudessa yhä enemmän kulutustyön tekemistä, jolla on taloudellinen arvo. Sitä voidaan edesauttaa esim. monipuolisten second-hand-kauppojen ja online-alustojen ilmaantumisella, ja muiden inspiroivilla teoilla. Lisäksi rakenteellisia muutoksia valtion, kuntien ja tekstiiliteollisuudentasoilla, mutta myös yksilöiden ja yhteiskunnan tasoilla vaaditaan. Lisää tutkimustatarvitaan mm. siitä, mikä motivoi ihmisiä osallistumaan kiertotalouteen toteuttamalla kiertotalouskäytäntöjä yksilön ja kotitalouden tasoilla sekä miten kulutustyö jakautuuperheenjäsenten ja sukupuolten kesken.
Avainsanat
Kiertotalous, kiertotalouskäytännöt, korjaaminen, kulutustyö, käytetty, tekstiilit, vaatehuolto, vaatteet