top of page

Kiertotaloutta Kuusamossa


Haastattelimme 74-vuotiasta Kuusamolaista Joukoa siitä, miten kiertotalous ja ympäristöystävällisyys näkyy hänen arjessaan. Jouko puolisoineen pitää huolta luonnon siisteydestä keräämällä roskia ja tölkkejä. Säästäväisyys ja ahkera kierrättäminen tekevät arjesta ympäristöystävällistä.


Kuusamo on tunnettu upeasta luonnosta. Kuva: Timo Newton-Syms from Helsinki, Finland and Chalfont St Giles, Bucks, UK - Kumpuvaara, CC BY-SA 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=26293535

Miten kiertotalous näkyy elämässänne?

Olen kierrättänyt ja käyttänyt uudelleen suuren määrän rakennusmateriaaleja. Esimerkiksi edesmenneen äitini tontilta siirrettiin kokonainen aitta pihapiiriimme. Myös hänen aikanaan teettämästään ikkunaremontista jääneet vanhat ikkunat hyödynnettiin pihallamme kesäkeittiön rakennuksessa. Kattoremontista jääneet peltilevyt suojaavat sopivasti halkopinoja pihalla. Myös kattopahvit otettiin talteen ja niitä käytetään kasvimaalla rikkaruohon katteena. Puolisoni korjaa kaikki rikkinäiset vaatteet ja parsii sukat. Hän tekee myös vanhoista kankaista räsymattoja kangaspuilla. Keräämme yhdessä palautustölkkejä sekä roskia luonnosta. Tölkit palauttamalla saa sitten mukavan alennuksen omista ostoksista. Tölkkien klipsit keräämme talteen ystävälle, joka tekee niistä laukkuja. Harrastan itse talvikalastusta ja käyttämäni välineet ovat isäni vanhoja; ne on tehty kuten ennen vanhaan, sotaa edeltävillä opeilla ja toimivat edelleen hyvin. Kirpputorilta löytää välillä mukavasti tarpeellista tavaraa; olen esimerkiksi ostanut melkein uuden rinkan, kengät, metsästystakin ja sadeasun kirpputorilta. Meillä kierrätetään roskat ja viedään kierrätyspisteelle metallit ja muovit. Pihassa on ruokahuollon jätteille komposti, josta saadaan sitten multaa kasvimaalle.

Vaimollani on luonnonvaratuottajan koulutus, joten harrastamme villiruokaa. Keräämme muun muassa nokkosia, voikukkaa, suolaheinää, poimulehteä ja maitohorsmaa. Hänen johdollaan myös sienestämme sekä keräämme marjoja. Vaimoni on myös ommellut kankaisista näytetilkuista päiväpeiton, pöytäliinoja ja verhoja. Meillä on kaverini kanssa muutama kimppatavara, kuten peräkärry, raivaussaha ja norjalainen ahkio, jotka omistamme puoliksi. Nyt olen jo eläkkeellä, mutta aiemmin työmatkat kuljin aina polkupyörällä. Jos pakkanen nousi todella korkeaksi, saatoin myös kävellä työmatkan. Meillä on myös sellainen vanha kynän jatke, joka liitetään kynään, kun se on teroitettu aivan pieneksi nysäksi. Se on hyvä esimerkki siitä, miten säästäväisiä sotien jälkeen on oltu ja kuinka paljon arvokkaampia kynät ovat olleet entisaikaan.




Miten olette oppineet taitoja esimerkiksi korjaamiseen?

Meidän ikäluokkamme lapsuudessa ei ollut rahaa samalla tavalla kuin nykyään. Oli pakko olla säästäväinen ja korjata tavarat itse, kun rahaa ei ollut. Taidot on opittu kotoa suurimmaksi osaksi vanhemmilta ja ihan arkielämässä vaan tekemällä. Vaimoni esimerkiksi kävi niin pientä koulua, ettei sinne ollut varaa palkata käsityönopettajaa. Itse olen oppinut esimerkiksi pyörän kumin paikkauksen partiotoiminnassa, muistaakseni se oli ihan taidonnäyte vaatimus silloin.


Roskaaminen ylipäänsä harmistuttaa; meillä on näin arvokas, siisti ja puhdas luonto ja jotkut kuitenkin sotkevat.

Mikä motivoi ympäristöystävällisyyteen?

Ainakin siisteys. Asumme lähellä koulua, josta kulki sellainen karamellipaperireitti läheiseen markettiin. Roskaaminen ylipäänsä harmistuttaa; meillä on näin arvokas, siisti ja puhdas luonto ja jotkut kuitenkin sotkevat. On kyllä harmillista, kun ihmiset eivät ajattele asiaa. Aloimme sitten kerätä roskia pois. Erilaiset haasteet, kuten roska päivässä, motivoivat myös keräämään. Myöskin säästäväisyys on sellainen mikä motivoi. Pullonpalautuksesta saatu alennus on aina mukava juttu ja sellaista mikä pystytään korjaamaan, ei tietenkään heitetä pois. Kaikki yritetään käyttää hyödyksi. Olemme hakeneet esimerkiksi kaatopaikalta kuormalavoja, joiden päälle kasataan halkopinot nätisti.

bottom of page