Kirjoittanut: Heli
Kuva: Ari Aalto (Helsingin yliopiston Uni Material Bank)
Kiertotalous on eräs kestävyysongelmiin vastaavista ratkaisuista
Ekosysteemi toimii globaalin talousjärjestelmän ja yhteiskuntien pohjana, mutta ajassamme ja paikassamme ominainen luonnonvarojen ylikulutus horjuttaa ekosysteemin vakautta. Kiertotalous on eräs luonnonvarojen ylikuluttamiseen reagoivista ratkaisuista, jolla pyritään luomaan kestävää tulevaisuutta. Kiertotaloussiirtymä edellyttää muutoksia sekä poliittisten ja taloudellisten rakenteiden tasolla, mutta myös ihmisten ja yritysten toiminnassa.
Vaikka omat elämän käytännöt voivat tuntua merkityksettömän pieniltä kokonaismuutoksen laajuuteen nähden, yksityisihmisen käytännöt toimivat yhteyksinä laajempaan kokonaisuuteen monessa merkityksessä. Omat käytännöt ovat sidoksissa sekä lähipiirin käytäntöihin, yritysten tarjoamiin palveluihin ja taloudelliseen tuotantoon, että julkisiin palveluihin ja infrastruktuureihin.
Kiertotaloussiirtymä on vasta alussa
Kiertotaloutta edistetään tällä hetkellä Suomen osalta poliittisesti sekä EU:n, valtion, että kuntien toimesta. Kiertotaloussiirtymä on vasta aluillaan, ja toimenpiteet kohdistuvat pääasiassa yrityksiin ja julkiselle sektorille, näiden teknisiin ratkaisuihin ja toimintasuunnitelmiin. Ihmisille suunnattuja kiertotalouspalveluja ja infrastruktuuria on vasta vähänlaisesti, jolloin kiertotalouselämä vaatii erityistä osaamista ja omistautumista.
Tutkimushankkeessa on tutkittu kiertotalouden edelläkävijöitä (voit lukea heidän tarinoitansa täältä) tulevia infrastruktuurien ja palvelujen muodostamista ajatellen. Orastava siirtymä kiertotalouteen on kuitenkin erinomainen mahdollisuus kaikille kansalaisille osallistua julkisten palvelujen ja infrastruktuurien muodostamiseen demokraattisten prosessien kautta. Tulevien palvelujen ja infrastruktuurien suunnittelu kuitenkin edellyttää ensin jonkinlaisia yrityksiä elää kiertotalouselämää, muodostaaksemme käsityksen kohtuullisen vaivattoman ja sujuvan kiertotalouselämän edellyttämistä palveluista ja infrastruktuureista.
Tutkimushankkeessa laadittua kiertotalouspyramidia (alla) voi käyttää oppaana omaan kiertotalouselämään.
Pyramidi on laadittu EU: jätedirektiivin ja Zero Waste Viiden K:n säännön pohjalta.
Kiertotaloustyöpajat toisen asteen opiskelijoille
Kiertotalouskansalaiset-tutkimushankkeessa järjestetään toisen asteen opiskelijoille kiertotaloustyöpajoja, joissa kiertotalous kytketään nuorten arkielämään, ja suunnitellaan tämän kautta tulevaa kiertotalousyhteiskuntaa. Kiertotaloustyöpajat sisältävät alustuksen lisäksi ”Kuvitteellinen kiertotalouselämä”-tehtävän, ”Kiertotalousutopia”-tehtävän, ja ”Uudelleenkäyttökokeilu”-tehtävän.
”Kuvitteellinen kiertotalouselämä”-tehtävässä sovelletaan kiertotalouspyramidia opiskelijoille tärkeän esineistön kautta. Koska kiertotalouselämä edellyttää edelleen erityistä osaamista ja omistautumista, kuvitteellisessa kiertotalouselämässä kohdataan tyypillisesti myös ongelmia. Ongelmien pohjalta pyritään kuvittelemaan, mitä sujuva kiertotalouselämä edellyttäisi mm. kodeilta, taloyhtiöiltä tai naapurustoilta, kauppakeskuksilta ja kaupungeilta.
Utopiat käsitetään työpajassa sekä kuvitteellisina, konkreettisina että käytännöllisinä. Utopioilla viitataan tyypillisesti vallitsevaa todellisuutta lähtökohtaisesti parempiin maailmoihin tai yhteiskuntiin, mutta kuvitteellisetkin utopiat ovat monella tavalla sidoksissa vallitsevaan todellisuuteen. Kuvitteelliset utopiat nousevat vallitsevassa todellisuudessa koetuista epäkohdista ja näihin liittyen toivosta parempaan, ja lisäksi vallitsevassa todellisuudessa konkretisoituu menneiden aikojen utopioita. Kuvitteellisten utopioiden toteen saattaminen kuitenkin usein edellyttää erityisiä ponnistuksia, joka tekee utopioista käytännöllisiä.
Kiertotalouselämän kuvittelun jälkeen ”Kierotalousutopia”-tehtävässä kootaan ”Kuvitteellinen kiertotalouselämä”-tehtävässä kohdattuja ongelmia, ja pyritään tämän kautta johtamaan käsitys kiertotalousyhteiskunnasta, jossa kiertotalouselämä on sujuvaa. Opiskelijat kuvaavat kuvittelemansa kiertotalousyhteiskunnan, ja pohtivat mm., miksi elämä olisi järjestäytynyt tällä tavalla, mitä hyvää tällaisessa yhteiskunnassa olisi, ja mikä tekisi ihmiset tällaisessa yhteiskunnassa onnelliseksi.
Uudelleenkäyttökokeilussa palautetaan kiertotalousperiaatteiden mukaisesti rikkinäisiä tai käyttöä vaille jääneitä esineitä takaisin hyötykäyttöön. Uudelleenkäyttökokeilu tehdään kotona yksin tai kaverin kanssa. Nuoria kiertotaloudessa on tutkittu ylipäänsä vähän, ja aiempi tutkimus osoittaa, että ensimmäiset kokemukset määrittävät tulevaa korjauskäyttäytymistä. Uudelleenkäyttökokeilun kautta pyritään tarjoamaan nuorille positiivisia kokemuksia kiertotalouskäytännöistä, ja toisaalta hankkimaan tietoa nuorten kiertotalouskokemuksista. Aiempien työpajojen perusteella uudelleenkäyttäminen vaikuttaa olevan mukavaa nuorten mielestä, kuten myös aikuisten, ainakin tutkimusryhmän keskuudessa. Aiempien uusiokäyttökokeilujen satoa löytyy täältä.
Uusiokäyttökokeilun satoa: Korvakoruista ja tupsuista tupsukorvakorut / Tölkistä ja narusta maljakko
Ei ihan helppo nakki: opiskelijat aktiivisten, julkista tilaa muovaavien kansalaisten asemassa
Työpajat vahvistavat lukio-opintojen laaja-alaista osaamista, ja ammattikouluopintojen yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen sekä kestävän kehityksen edistämisen osaamista. Työpajatyöskentely vaikuttaa olevan haastavaa, joka viittaisi siihen, että työskentely poikkeaa tyypillisetä koulutyöstä. Tehtävissä opiskelijoita pyydetään yhdistämään tietoa luovuuteen ja sitomaan tämä vieläpä omaan elämään, tunnistamaan ongelmia ja hakemaan ratkaisuja. Opiskelijat pyritään asettamaan pajoissa aktiivisten, julkisen tilan muovaamiseen osallistuvien kansalaisten asemaan. Tutkijan silmään on tosi kiinnostavaa, kuinka opiskelijat työskennellessään rikkovat totuttuja raja-aitoja.
Opiskelijaryhmän kanssa työpajailemaan?
Tutkimusryhmän jäsenet alustavat ja järjestävät työpajatyöskentelyn. Työpajat sovitetaan mielellään opettajien kanssa kyseisen kurssin sisältöön, sikäli kun opettajat näin haluavat. Työpajat ovat hyvä mahdollisuus opiskelijoille tutustua kiertotalouteen sekä oman elämän että yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Opiskelijoiden tekemiä työpajatehtäviä käytetään tutkimusaineistona, sikäli kun opiskelijat antavat tähän luvan. Nuorten tuottaman aineiston avulla on tarkoitus tutkia nuorten kiertotalouteen liittyviä merkityksiä ja yhteiskunnallista ajattelua kasvatus- ja käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa.
Työpajoja järjestetään vuoden 2023 ajan. Syksyksi 2023 haetaan vielä uusia osallistujia toisen asteen opiskelijaryhmistä koko Suomen alueelta ja hieman ulkomailtakin.
Tule mukaan!
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: heli.harjama@helsinki.fi.